sunnuntaina, tammikuuta 29, 2006

Pyöröpuikkoihmettelyä

Kultainen kudinpuikko äänestystulokset julkistettiin viime viikolla, Onnea kaikille voittajille! Kiitos sinulle, joka äänestit Sinisiä Silmukoita, olen suunnattoman iloinen saamastani äänestä! :D

Viime aikoina olen ahkeroinut keskeneräisen Fifin parissa, joka jäi marinoitumaan syksyllä. Kultaisesta kudinpuikosta puheenollen, tavalliset Inox- puikot tuntuivat Fifi- projektissa toooosi tahmeilta ja niinpä hankin tätä varten "kultaiset"pyöröaddit. Ihanat, ihanat, ihanat! Neulominen on sen jälkeen sujunut sutjakammin ja liukkaammin. Arvatkaas, tämä neuloja hoksasi myös, että pyöröilläkin voi neuloa "ei pyörönä neulottavaa kappaletta" hankalasti ja vähemmän hankalasti. Tarkoitan sitä, ovatko puikot kaarella itseesi päin vai sinusta pois päin. Juu juu, ei hihitellä siellä vasemmalla... Minä olen neulonut koko ajan niin, että puikot ovat ns. työn takana eli puikot ovat kaarella minusta pois päin. Tietysti työ hiulaa ja jumittaa koko ajan sylissä. Ja kas, kun kääntää työn niin, että puikot ovat etummaisena, mielestäni työ luistaa paremmin! Mitenkäs päin te muut ko. tilanteessa neulotte? Onko jompikumpi oikein / väärin?

Vikke haastoi minut mukaan Mitä minulla on ylläni nyt - meemiin.
Kerron mitä mulla on päälläni kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perässä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa tästä haasteesta ja tästä merkinnästä.

Valitettavasti joudutte tylsistymään tämän meemivastauksen osalta, näin sunnuntai- iltana Tiffany- kurssilta tulleena ei päällä ole mitään mielenkiintoista:
Ylläni on tummansiniset StretchFarkut, musta Bay:n pitkähihainen trikoopaita, mustat alusvaatteet ja ei sukkia. (Kotona sisällä en käytä ikinä sukkia. Mikäli sukat vetäisen jalkaan, ne pitää ehdottomasti olla villasukat. Myös mökillä ja kipeänä vedetään aina villikset jalkaan.)

Nyt en haasta ketään nimellisesti mukaan. Sinä joka olet jäänyt paitsi meemikutsusta - pallo on nyt sinulla.

sunnuntaina, tammikuuta 22, 2006

Räpikkäät ja Omituisuusmeemi

Katsokaa, minä sain kuin sainkin elämäni ensimmäiset räpikkäät neulottua valmiiksi! Hieman niin sanotusti askarteluksi meni, ja jouduin "parsimaan" sormien juureen syntyneitä reikiä. Olen kuitenkin lopputulokseen kohtuullisen tyytyväinen ja ylpeä etteivät jääneet puolivalmiiksi. Malli oli kombinaatio omasta ja äidin päästä sekä Novitan jostakin vanhasta ilmaisesta lehdykästä (olen muuten sittemmin kadottanut koko lehdykän). Jos joskus haikailen, että olisi mukavaa neuloa sormikkaat, estäkää se. Keinolla millä hyvänsä! :D ... Ellen hanki ensin sormikaspuikkoja... Eikös ne ole sellaiset lyhyemmät ja hieman helpommin hallittavat sormissa?
Kuten kuvasta näkyy, räpikkäät ovat isot, mutta isot ovat käyttäjän kädetkin. Sopivat olivat ja avokki oikein tyytyväinen. On kuulemma hienot ja arvokkaat, kun on oikein käsintehty. Arvatkaa tuntuiko tosi hyvältä!

Lanka: Novita, 7- veljestä /havunvihreä, Malli: sovellettu Novitan ilmaislehdykästä


Eilen ruokakaupassa ollessamme avokkini kysyi, että voitaisiinko ostaa lankaa. Hän haluaisi nyt minun neulovan hänelle mustan pipon. Siinäpä seuraava haaste, en ole muuten koskaan neulonut pipoa. Lankaa ei vielä ostettu, haluaisin ettei pipo kutita, mutta olisi kuitenkin lämmin!

Riitu haastoi minut omituisuusmeemiin. Tässäpä vielä lopuksi omituisuudet.

Omituisuusmeemi: Kirjoitan haastamana merkinnän, jossa paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän blogissaan haasteesta sekä tästä merkinnästä.

1. Listat (Bongasin tämän myös
Jennin blogista) Ihanaa en olekaan yksin!
- Rakastan listoja! Ai milloin niitä tarvitaan? No, matkalle lähtiessä, kauppaan lähtiessä, mitä haluaisin neuloa- lista, milloin olen käynyt lenkillä/urheilemassa, kenellä hevosella olen milloinkin ratsastanut, paljollako olen tankannut autoon bensaa, paljonko ko. määrällä bensaa on ajettu kilometrejä, mitä täytyy muistaa ottaa mukaan mökille seuraavalla kerralla, jne... jne... Pieksut sentään, minulla ei ole muuten listaa, mitä lankoja minulla on...

2. Valot
- Huoneessa, jossa ei oleilla, ei sähkövalot saa olla päällä. Isältäni siirtynyt tapa, hän säästäväisenä miehenä kulki äidin ja minun perässäni sulkemassa valoja, jos ne jäivät palamaan tyhjään huoneeseen. Ihan ok, mutta useimmiten kohta kuitenkin palasimme ko. huoneeseen ja tarvitsimme valoja. Asiahan sinällään on tarkoituspohjaltaan oikein järkevä, mutta joskus saattaa lipsahtaa överiksi!

3. Pimeä
- Pelkään todella pimeää. Jos olen yksin kotona, minulla on ulkovalot yöllä päällä sekä pidän myös pikkuvalon eteisessä nukkuessanikin. Mikäli tulen tyhjään kotiin yöllä yksin, tarkastan ensin vaatehuoneen ja saunan ennen kuin voi käydä nukkumaan. Tokihan juuri joku on vaatehuoneeseemme jäänyt lymyilemään ja odottelemaan tuloani...

4. Ukkonen
- Pelkään myös ukkosta! Kiskon kaikki mahdolliset sähkölaitteet seinästä ja hyvä, kun en käännä pääkatkaisijasta sähköjä pois. Tilkitsen ikkunat kiinni ja pelkään!

5. Kännykkä- Saatan unohtaa kännykän matkastani ja myös tietoisesti jätän sitä kotiin. Mikäli ihmiset eivät saa minua kiinni, he voivat halutessaan jättää viestin- totta kai otan heihin sitten yhteyttä. En halua olla tavoitettavissa 25 h / vrk, eikä minua vaivaa se, että jos siihen kännyyn joku sattuu soittamaan. Minulla on myös salainen numero ja pysyy. En voi sietää lehtimyyjiä ja salaisiin numeroihin he harvemmin osuvat soittamaan...

Haastan meemiin mukaan seuraavat blogilaiset: Carita, Vyyhtien kätköistä, Neulavaara, Pinkkipuikko ja Pitsiä ja Palmikoita. Missään nimessä pakko ei ole, kaikkihan eivät pidä meemeistä! :D

sunnuntaina, tammikuuta 15, 2006

Neuleunelmia ja unelmaneuleita

Taannoin unelmoin BranchingOut- huivista. Näin silmissäni monien blogilaisten valmistuneet hienot huivit. Innoisani ostin lankaa, tulostin ohjeet ja uskoin selviytyväni elämäni ensimmäisestä englanninkielisestä ohjeesta. Lankavalintani meni kuitenkin täysin metsään. Suunnittelemani Florica ei halunnut hienoksi huiviksi vaan taisteli kaikilla säikeillään vastaan ollakseen ruma ja sotkuisen näköinen lankaläjä. Lanka oli liian"kankeaa" malliin tai sitten minä olin kykenemätön siitä neulomaan. Äitini ystävällisesti adoptoi langat. Äidin käsissä langat taipuivat kaulahuiviksi virkkuukoukun avulla. Tämä huivi löytyi joulupukinkontista! Kiitos!

BO- huivi on unelmissani yhä, ehkäpä kokeiluun pääsevät seuraavaksi tarjouskorista syksyllä hamstraamani valkoiset KidMohairit.

Jouluna kaipasin itselleni punaista, pörröistä neuletta. En pidä juuri koskaan punaisia vaatteita, mutta joka joulu haluaisin aattoillaksi jotain punaista ja pehmeää. Päätin, että kunnes avokin villis vihdoin on valmis, aloitan jouluneuleen teon heti. Näin saatan saada sen valmiiksi ensi jouluksi... Juu juu.... älkää voihkiko ruutujenne takana. :D Neuleen haluaisin tehdä Mohairista ja niinpä kysynkin teiltä arvon bloggailijat, mikä mahtaisi olla hyvä Mohair-valinta? Yritin etsiskellä jo malliakin, nämä kaksi tulivat vastaan, mutta eivät oikein ole sitä mitä haen. Varsinkaan oikeanpuoleinen. Sitä paitsi, en haluaisi valtavasti ruveta sorvaamaan ohjetta näillä mitättömillä taidoillani. Vasen malli Suuri Käsityö-lehdestä 10 / 2005, oikeanpuolimmainen 1/2006 Modasta. Ensi jouluksi haluan myös ehdottomasti neuloa Fritidsgarnista huovutettavan punaisen hiippapipon ja huovutetut tumput!


Arvatkaas, olen saanut tartunnan
Lauran- blogista. Vaaleanpunaisen viruksen. Se salakavalasti sai minut katselemaan vaaleanpunaisia asioita ja näyttämään ne silmissäni mukavalle. Ensimmäinen vakavampi oire havaittiin, kun kaapistani löytyi vaaleanpunainen paita. Seuraavaksi halusin neuloa vaaleanpunaista. Onneksi ystävilläni on pikkuprinsessoja ja niinpä lankahyllyllä en enää voinut vastustaa, vaan tulos oli allaolevan kuvan kaltainen. Työn alle pääsi pinkki 7- veljestä.

sunnuntaina, tammikuuta 08, 2006

Sukat ja tilkkuasiaa

Seuraavien kuvien tilkut saapuivat jo hyvissä ajoin vuoden 2005 puolella. Nämä tilkut saapuivat peittoomme Iidalta. Ihania! Kiitokset!










Nämä tilkut ovat Sarin pirteä panos tilkkupeittoon. Lämpimät Kiitokset!
Peittoprojekti on edennyt ja viime viikolla kokosin tilkuista neljän tilkun blokkeja. Vielä ehtii projektiin mukaan. Tilkkujen lähettämisen DeadLinehan oli 15.01.2006!









Tilkkuilun välissä neuloin ystäviemme pikkutytölle Novitan 7- veljeksen Raita- langasta pienet sukat. Toivottavasti ovat sopivat. Ohje näihin perussukkiin löytyi jälleen kerran ko. langan vyötteestä. Sama ohjehan löytyy myös Stitch´n bitch- neulojan käsikirjasta (suomenkielinen). Neliraidan tapaan tämä "punaraita" käyttäytyi sangen täsmällisesti. Jotenkin tykästyin ..

Hei, olen saanut vakavan tartunnan Lauran blogista.... Siitä seuraavalla kerralla... :D

PS: Miten ihmeellä näiden kuvien väliin jää näin paljon tyhjää, vaikka kuinka tiiviisti ne tänne asettelen...???

maanantaina, tammikuuta 02, 2006

Neule- ja lankarikasta Uutta Vuotta!

Oikein ihanaista lankavuotta 2006 kaikille neulojille!

Lupasin itselleni, että saan neuloa viikonloppuna paljon. Lauantaina kuitenkin kärsin aivan kamalasta päänsärkyväsymys- kohtauksesta, joten ei tehnyt mieli neuloa. Ihanaa kuitenkin, että selviydyin särystä Uutta Vuotta vastaanottamaan ja kyläilemään.
Eilen vihdoin sain ansaittua neulomisaikaa ja tartuin puikkoihin. Neuloin muutaman sentin Fifiä. Yläreunan leveys on nyt 130 cm ja mietin, että mikähän mahtaisi olla ihanteellinen leveys huiville? Jäänkin odottelemaan hieman apuanne tässä. Fifihän valmistuu Novitan KidMohairista.
Fifin lisäksi kilkuttelin rakkaan avokin, niin hartaasti toivomia, kynsikkäitä. En ole neulonut ikinä sormikkaita / kynsikkäitä... ja sen kyllä huomaa. :D Minusta se on kamalaa. Jokaisen sormen juureen tahtoo tulla reikiä ja neulominen tuntuu tosi hankalalta. Saadessani yhden kynsikkään valmiiksi ja toiseen resorin, viskasin koko kasan odottelemaan!
Vielä ennen nukkumaanmenoa kasasin tilkkupeittoprojektimme peittoa! Siitä enemmän seuraavalla kerralla. Se on varmaa, että peitosta tulee erityisen lämmin!